Milloin ei hierota?

Edellisessä postauksessa puhuttiin hieronnan hyödyistä ja lihaskireyksien vaikutuksesta koiraan, mutta on myös tilanteita, joissa koiraa ei pidä hieroa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että sairasta koiraa ei hierota, ja olen avannut alla erilaisia tilanteita ja syitä sille, miksi hieronta ei tietyissä olosuhteissa ole koiran edun mukaista.

Akuutit sairaudet 

Akuutteihin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi ripuli ja oksentelu, kuume sekä virusten, bakteerien tai sienten aiheuttamat erilaiset infektiot. Tämä tarkoittaa erilaisia ihotulehduksia tai ihottumia, hotspoteja, silmä- ja korvatulehduksia, kennelyskää, virtsatieoireilua tai märkiviä tai parantumattomia haavoja. Hieronta vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin myös taudinaiheuttajat saattavat kulkeutua tehokkaammin muualle kehoon. Kaikki kehon tulehdustilat on suotavaa pitää niin paikallisina kuin mahdollista. Oksentelu ja ripuli puolestaan poistavat nestettä kehosta, jolloin hieronnan aiheuttama aineenvaihdunnan tehostuminen olisi omiaan lisäämään kehon kuivumista entisestään. 

 

Virtsatietulehdus on hieronnan kontraindikaatio, eli sovittu hierontakäynti on hyvä siirtää tulevaisuuteen, kunnes koira on oireeton.

Akuuttivaiheessa olevat traumat

Lihasrevähdykset, murtumat, jännevammat, avohaavat. Mikäli koirallasi on jokin akuutti trauma, konsultoithan eläinlääkäriäsi ennen hieronnan aloittamista. Hieronnalla on suotuisia vaikutuksia arpi- ja sidekuodosmuodostumien pienenemisessä ja lihaksen elastisuuden palauttamisessa, mutta liian aikaisin aloitettuna se tuottaa koiralle kipua ja saattaa pahentaa trauman tilannetta. 

Sydänsairaudet 

Sydänsairauksiksi luetaan esim läppävuodot, kardiomyopatia, erilaiset suurten valtimoiden ahtaumat sekä eteiskammioläppien synnynnäiset rakennemuutokset eli dysplasiat. Sydänsairaudet aiheuttavat muunmuassa rasituksensietokuvun alenemista, nesteen kertymistä rinta- ja vatsaonteloon ja rasittavat sydäntä. Hieronta stimuloi sekä neste- että verenkiertoa, joten se saattaa rasittaa sydäntä entisestään. Sydämen lievä sivuääni tai muut lievät, oireettomat muutokset sydämessä eivät automaattisesti ole hieronnan kontraindikaatio, mutta näiden osalta tulee konsultoida koiraa hoitavaa eläinlääkäriä ennen hieronnan aloittamista. 

Muut lääkitystä vaativat perussairaudet (tapauskohtainen) 

Mikäli koiralla on jokin umpirauhasiin liittyvä perussairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, Addisonin ja Cushingin oireyhtymät tai diabetes, konsultoithan hoitavaa eläinlääkäriä ennen hieronnan aloittamista. Epilepsiaa sairastavaa koiraa, jolla lääkitys on kohdillaan, voidaan myös tapauskohtaisesti hieroa, mutta hieronta saattaa aiheuttaa kohonneen kohtausriskin. Epilepsiaa sairastavan koiran osalta on hyvä pyytää hoitavan eläinlääkärin lausunto ennen hieronnan aloittamista. 

Pahanlaatuiset kasvainsairaudet ja syöpä 

Hieronta stimuloi verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, ja saattaa näin ollen myös kiihdyttää kasvaimen kasvua/syövän etenemistä. Lisäksi hieronta voi aiheuttaa kipua tai tuottaa koiralle huonovointisuutta. 

Muita syitä olla hieromatta

- Urheilusuoritusta edeltävänä tai sen jälkeisenä päivänä 

- Tietyt hormonaaliset tilat kuten kiima, tiineys ja valeraskaus (tilanteen mukaan) 

- Heti rokotuksen jälkeen 

- Erittäin nuoret tai vanhat koirat (tilanteen mukaan) 

Nuoria pentuja ei yleensä hierota lihasmassan vähäisyyden ja pehmeyden takia, mutta nekin on hyvä totuttaa käsittelyyn.

Kerrothan lisäksi, mikäli koirallasi on todettu spondyloosia, nivelrikkoa tai -tulehdusta. Koiraa, jolla on todettu spondyloosi, voi ja kannattaa hieroa, mutta silloittumien ollessa akuuttivaiheessa hieronta saattaa olla koiralle epämukavaa. Nivelrikkoisen koiran hierominen on myös suositeltavaa koiran kiputila huomioiden, mutta nivelrikkoisia raajoja ei esimerkiksi voi venyttää. Koiran hoito- ja sairaushistoriasta sekä mahdollisista lääkityksistä on muutenkin hyvä kertoa avoimesti, sillä tilanteesta riippuen sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia koirakohtaisen hierontasuunnitelman tekoon.

Omista koiristani toisella on spondyloosia ja kohtalaista lihaskatoa ja toisella kilpirauhasen vajaatoiminta, minkä lisäksi asiakkailtani löytyy mm. lonkan nivelrikkoa, lonkan tekoniveltä, spondyloosia ja lievää epilepsiaa. Alkukartoituksen tarkoituksena on löytää mahdollisimman hyvä ja turvallinen tapa hoitaa koiraa sekä punnita hoidon riskejä ja hyötyjä.

Miksi koiraa hierotaan?

"Hierotaanko koiriakin?" on yleinen kysymys, kun kerron opiskelevani koirahierojaksi. Varsinkin monet ei-koiranomistajat pitävät ajatusta huvittavana, ja ovat yllättyneitä kun kuulevat, että koiratkin kärsivät lihasjumeista, aivan kuten ihmisetkin. Koirapuolella tietoisuus koiran kehonhuollosta ja sen tärkeydestä sen sijaan tuntuu olevan kovassa nousukiidossa.

Miksi koiria sitten hierotaan? Lyhyt vastaus voisi olla, että pohjimmiltaan samoista syistä kuin ihmisiäkin, mutta tässä postauksessa käsittelen asiaa hieman pidemmän kaavan kautta. Vastaus on helpointa aloittaa kysymällä:

Mitä lihakset tekevät ja miten lihaskireydet vaikuttavat lihasten toimintaan?

Lihasten tärkeimpiä tehtäviä ovat kehon asennon säilyttämisen sekä liikkeen aikaansaamisen lisäksi hengityksen, verenkierron ja muiden elintoimintojen avustaminen, kehon energiavarastona toimiminen ja lämmönsäätely. Lisäksi lihakset yhdistävät kehon osat toisiinsa - koiralla eturaajat kiinnittyvät runkoon pelkästään lihaksien avulla!

Jännittyneen lihaksen aineenvaihdunta ja verenkierto eivät toimi optimaalisesti, vaan huonontunut aineenvaihdunta ja hidastunut verenkierto vaikeuttavat kuona-aineiden poistumista sekä hapen kuljetusta lihakseen. Tukkoisen lihaksen työskentelyteho on alentunut ja voimakkaat lihasjännitykset voivat vaikuttaa esimerkiksi nivelten liikelaajuuteen ja selkärangan joustavuuteen alentavasti. Arjessa tämä saattaa näkyä muunmuassa vähentyneenä venyttelynä, yleisenä jäykkyytenä ja raajojen asentomuutoksina, tai liikkeessä askelen lyhenemisenä, peitsaamisena tai kesken jäävinä hyppyinä. Myös erilaiset vinot tai toispuoleiset liikkeet tai asennot johtuvat usein lihaskireyksistä.

Hieronta on monilla kuntoutuvilla koirilla tärkeä osa lihashuoltoa.
Projektikoirani Dana toipuu parhaillaan polviluksaatioleikkauksista.

Mitä hieronnassa tapahtuu?

Hieronnassa pehmeisiin kudoksiin kohdistetaan liikkuvaa painetta erilaisten hierontaotteiden, kuten sivelyjen, hankauksen ja pusertelun muodossa. Hieronta aloitetaan hitailla, rauhallisilla ja pehmeillä sivelyillä, jotka lämmittävät koiran kehoa sekä rauhoittavat ja rentouttavat koiraa. 

Pikkuhiljaa siirrytään hieman voimakkaamman paineen otteisiin hankaukseen ja puserteluun, jotka vilkastuttavat verenkiertoa (happi kulkeutuu lihakseen tehokkaammin), aineenvaihduntaa (kuona-aineet liikkuvat pois lihaksesta paremmin) sekä imunestekiertoa (turvotus vähenee). Lisäksi hieronta stimuloi hermostoa, jolloin lihaksen supistumiskyky tehostuu. Kun lihaksen aineenvaihdunta toimii kunnolla ja lihas saa hyvin happea ja energiaa, sen elastisuus ja kimmoisuus paranee.

Hieronnan lopuksi lämpimälle koiralle voidaan tarpeen mukaan tehdä passiivisia venytyksiä ja nivelten mobilisointia sekä ihon rullausta.

Projektikoirani Pulla maksimaalisen rentoutuneena hieronnan jäljiltä.

Milloin koiraa tulisi hieroa?

Hierontaa tarvitsevat kaikenlaiset koirat. Urheilukoirien kehonhuoltotarve liittyy niiden aktiiviseen harjoittelurytmiin, palautumisen nopeuttamiseen, suorituksen tehon maksimointiin sekä loukkaantumisten ehkäisyyn, mutta ihan tavalliset kotikoiratkin hyötyvät hieronnasta. Yksipuoliset liikeradat aiheuttavat lihaskireyksiä kaikilla, kokoon, rotuun, ikään ja harrastuksiin katsomatta. Hieronnalla näitä kireyksiä saadaan poistettua ja samalla rentoutettua koiraa. Vaikka koiralla ei olisikaan varsinaisia "ongelmia", on rentoutuminen ja hyvän olon tuottaminen koiralle aina tervetullutta. Parhaimmillaan hieronta onkin ongelmia ennaltaehkäisevänä lihashuoltona.

Yleisesti haluton tai tahmeasti liikkuva koira saattaa kärsiä tukkoisista lihaksista tai lihas- ja kalvokireyksistä. Hieronta auttaa näiden lisäksi myös eriasteisista vammoista toipumisessa. Arpikudoksen ja kiinnikeiden alueita voidaan hieronnan avulla stimuloida, jolloin aineenvaihdunnan tehostuessa vahingoittuneiden alueiden elastisuus paranee, arpikudos pehmenee ja häiritsee näin vähemmän lihaksen toimintaa. Myös esimerkiksi kipsin alla jäykistyneen nivelen liikkuvuutta voidaan lisätä mobilisoinnin avulla.

Seuraavassa postauksessa käsitellään tilanteita, joissa koiraa ei pidä hieroa, tai joissa tulisi erityisesti konsultoida eläinlääkäriä ennen hierontaan lähtöä.

Syyslomapäivitys

Edellisestä postauksesta onkin jo vierähtänyt hetki, sen verran haltioissani olen painanut opintoihin liittyvien tehtävien ja muiden käytännön asioiden kanssa. Myös kolmisen viikkoa meillä viettänyt yllätyshoitolainen Piina (oik. Campino) olikin yllättävä aikasyöppö, ja omien koirien kanssa ollaan totuteltu Ninjan kilpirauhasen vajaatoiminta -diagnoosiin ja alkavaan rintarangan spondyloosiin.

Koulun puolella uutta asiaa on tullut tasaiseen tahtiin, ja mitä syvemmälle anatomian syövereihin sukeltaa, sitä kiehtovammaksi se muuttuu. Ninjan röntgenkuvien katselu eläinlääkärissä oli niin mielenkiintoista, että spondyloosidiagnoosi iski kunnolla tajuntaan vasta kotona - ensin meinasin olla vain innoissani siitä, että bongasin sen itsekin kuvista ja osasin nimetä oikean nikamankin. Luusanasto alkaa muutenkin olla melko hyvin hallussa niin suomeksi kuin latinaksi, ja nyt syysloman ja verkko-opintoviikon jälkeen sukelletaankin pintalihasten kiehtovaan maailmaan. 

 

Lokakuulle mahtui myös ihka ensimmäinen lähipäivä, kun meidän jo alkujaan melko pieni hierojaopiskelijaryhmä jaettiin koronaturvallisuuden varmistamiseksi vielä kahteen osaan ja pääsimme Taitotalolle harjoittelemaan hierontaotteita käytännössä vastuuluennoitsijamme Sannan whippeteillä. Oli tosi innostavaa päästä näkemään osa opiskelukavereista ihan livenä ja hierontaotteiden harjoittelu valvotusti ja vierailla koirilla lisäsi varmuutta omienkin koirien palpointiin ja muuhun kopelointiin.

Tuntuu siltä, että vain puolessatoista kuukaudessa opintojen jokainen osa-alue on ottanut isoja harppauksia eteenpäin, sillä viikonloppuna tein myös ensimmäisen projektikoiran tutustumiskäyntini. Kyseessä oli hyvän ystäväni koira Lucky, jonka kanssa olen jo varsin tuttu, mutta tietenkin on ihan eri asia viettää koiran kanssa aikaa tavallisen vierailun ohessa, kuin alkaa hieroa sitä.

Lucky on jo aiemmin käynyt sekä fysioterapeutin että hierojan käsittelyssä, joten ihan uutena sille ei hoitokäsittely tullut. Se rauhoittuikin hienosti kyljelleen makaamaan ja antoi todella hienosti tunnustella ja sivellä itseään, vaikka tilanne olikin selvästi sille hieman outo. Tutustumiskäsittelyn jälkeen Lucky pötkötteli loppuillan meidän vieressä, eli joko hieronnasta (tai hieronnan jälkeisistä tonnikalanameista) jäi ilmeisesti ihan kiva fiilis.

Luckyn lupaavan ensihieronnan jäljiltä käynnistelen nyt tutustumiskäyntejä myös muiden projektikoirien osalta. Esitietolomakkeen ensimmäinen versio on jo valmis ja sitä on testattu jo muutamalla testihenkilöllä, ja ensi viikolla olisi tarkoitus saada kalenteriin ensimmäiset vähän vieraampien koirien tutustumiset. Projektikoirille on edelleen vielä jonkun verran myös tarvetta, etenkin harrastus- ja käyttökoirien sekä kääpiö- ja jättirotujen edustajia kaipailen edelleen. Jotenkin jännästi oman lähipiirin koirat on pitkälti keskikokoisia rescueita 😅

Projektikoirien ohella etsinnässä on harjoittelupaikka ensimmäiselle työharjoittelujaksolle eli heti ensi vuoden alkuun. Olen laittanut kyselyitä muutamiin eläinalan yrityksiin jo menemään, mutta kaikki ideat ja vinkit tähän liittyen on erittäin tervetulleita. Ensimmäisen harjoittelun ei vielä tarvitse liittyä varsinaisesti kehonhuoltoon tai hierontaan, vaan pääpointti on eläinalan yrityksessä työskentely: asiakaspalvelu, eläinalan lainalaisuudet, muilta eläinalalla työskenteviltä oppiminen käytännössä.

Hyvinvointi ≠ kärsimyksen poissaolo

Koska koirahieroja on eläinalan ammattilainen, on ensiarvoisen tärkeää, että eläinten kanssa toimimisen perusjutut on hanskassa ennen muuta. Tällä ideologialla lähestyttiin ensimmäistä opiskeluviikkoa, jonka aiheina olivat koirien hyvinvointi ja käyttäytyminen.  Koirien käyttäytymisestä tulee varmasti kirjoiteltua useampaankin otteeseen, koska jo pelkästään koirien elekielestä voisi kirjoittaa kilometrikaupalla tekstiä, mutta nyt ihan ensimmäisenä haluan tarttua eläinten hyvinvointiin.

Niinkin hiljattain kuin 1960-luvulla eläinten hyvinvointia määriteltiin viiden vapauden kautta: vapaus nälästä ja janosta, vapaus epämukavuudesta, vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista, vapaus pelosta ja kärsimyksestä sekä vapaus normaaliin käyttäytymiseen. Hyvinvointi vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin kärsimyksen poissaoloa, eihän ihmistenkään hyvinvointia mitata pelkästään sillä, että just nyt ei pelota tai kahvihammasta kolota. Käytännössä esimerkiksi valtasosan tuotantoelämistä kohdalla on mielestäni absurdia puhua hyvinvoinnista, sillä niiden osalta lakikin velvoittaa ainoastaan perustarpeiden täyttämiseen, eivätkä ne siltikään usein ole vapaita kärsimyksestä.

 

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määrittelee hyvinvointia kolmen oikeuden kautta: oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin, oikeus lajinmukaiseen käytyyäytymiseen ja elinympäristöön, sekä oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn. Tässä määritelmässä päästään jo lähemmäs totuutta, sillä oikeudet huomioivat muun muassa erilaisia sosiaalisia aspekteja sekä positiivisten tuntemusten ja kokemusten tärkeyden, hyvinvointi kun käsitteenä perustuu vahvasti yksilön subjektiiviseen kokemukseen.

Mistä palasista eläimen hyvinvointi sitten koostuu ja miten me voimme siihen vaikuttaa? Tai ennen kaikkea, miten eläin itse voi siihen vaikuttaa?

Ruokinta on olennainen osa hyvinvointia – ja tästä tulen myös kirjoittamaan varmasti paljon valinnaisvalintani johdosta! Ravinnon tulee olla paitsi lajikohtaista, myös yksilölle sopivaa. Hyvinvoinnin edistämiseksi koiran ruokailuun tulisi lisätä lajinomaista ravinnonhankintakäytöstä. Luonnossa koirat käyttäisivät noin puolet hereilläoloajastaan ruuan hankkimiskäyttäytymiseen, joten ruokaan liittyvää aktivointia ei oikeastaan voi tehdä liikaa. Tällainen aktivointi voi olla esimerkiksi ruuan etsimistä nenän avulla, sen pureskelua luusta tai erilaiset aktivointilelujen tai -pelien käyttäminen ruokakuppiruokailun vaihtoehtona.

Käyttäytymistarpeiden mahdollistaminen on myös tärkeä tekijä eläimen hyvinvoinnin edistämisessä. Aiemmin mainitun ravinnonhankintakäyttäytymisen lisäksi tärkeitä aspekteja ovat sosiaalinen käyttäytyminen, lepokäyttäytyminen, liikkuminen sekä lämmönsäätely. Käyttäytymistarpeet eivät ole tahdonalaisia, vaan sisäsyntyisiä toimintamalleja, jotka ovat välttämättömiä yksilön normaalin kehittymisen ja/tai fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Käyttäymistarpeiden eväämisestä seuraa yleensä käytöstä, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Esimerkiksi kesälomalla uudessa ympäristössä koiran lepokäyttäytyminen voi häiriintyä ympäristön, ihmisten ja tilanteiden sekä ylipäätään stimuloivamman meiningin takia, jolloin koira ei saa tarpeeksi unta ja lepoa, ja sen reaktiivisuus nousee. 

 

Koiran tulee saada olla koiramainen ja rymytä mudassa ja metsässä.

Oma suosikkini hyvinvoinnin edistäjänä on positiiviset kokemukset ja mukavuus. Erityisen positiivisia kokemuksia koira voi saada esimerkiksi päästessään toteuttamaan lajityypillistä käytöstä esimerkiksi ruuan hankintaan liittyvän käyttäytymisen kuten etsimisen, kaivamisen, tai sosiaalisen kanssakäymisen kuten leikin kautta. Lisäksi positiivisia kokemuksia voidaan tuottaa esimerkiksi mukavalla ympäristöllä, jossa on miellyttäviä sosiaalisia kontakteja ja ylipäätään toimimalla koiran tarpeiden edellyttämällä tavalla. Myös tunne mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tilanteeseen kuten riittävä valikoima mukavia lepopaikkoja, reitin valitseminen lenkillä ja yksilöä houkuttelevat palkkiot ovat koiralle positiivisia asioita. 

Terveys ja toimintakyky kuulostavat varmasti itsestäänselvyyksiltä, kun puhutaan koiran hyvinvoinnista, mutta terve eläin ei automaattisesti ole hyvinvoiva. Koiran kipuepäilykset tulee aina tutkia ja hoitaa, sillä laumaeläiminä koirat peittelevät kipuaan taitavasti, ja usein etenkin siltä lähimmältä ihmiseltä, jolta kivun huomaamista odotetaan. Myös erilaiset äärimmilleen jalostetut ominaisuudet voivat heikentää koiran toimintakykyä ja terveyttä, ja näin ollen vaikuttavat alentavasti sen hyvinvointiin.

Edelliseen kohtaan olennaisesti liittyvä hoito ja käsittely on erityisen tärkeää siksi, että usein toimenpiteen tai käsittelyn kohteena oleva koira voi olla (hierontaan tullessaan) kipeä, jännittynyt tai ainakin tottumaton. Käsittely ja hoitaminen tulisi tehdä eläimen kokemaa stressiä helpottaen sekä sen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiden, läpi koko hoitoajan, käsittelyn tai toimenpiteen. Tämä kohdan voisi laittaa myös ”stressin minimointi”-otsikon alle.

Koiran kipuepäilyt tulee tutkia ja kivut hoitaa.

Niputan tässä postauksessa samaan ympäristötekijät eli mm. sää, lämpötila, valon määrä ja melu sekä pito-olosuhteet (elintilat). Etenkin ulkona aikaansa viettävillä koirilla tulee olla mahdollisuus hakeutua lämpimällä säällä viileämpään varjoon ja kylmällä tai sateisella säällä lämpimään ja kuivaan. Sisätiloissa koirilla tulisi olla riittävä määrä erilaisia vetäytymispaikkoja esimerkiksi lepoa varten. Sohvien ja sänkyjen lisäksi koiralla tulisi olla täysin omia vetäytymispaikkoja, joiden suojaisuusasteet saisivat mielellään olla vaihtelevia. Koirilla tulisi olla tarpeeksi tilaa liikkua ja halutessaan väistää ihmisiä ja muita eläimiä. Lisäksi niiden tulisi päästä ulos liikkumaan tarpeeksi usein ja monipuolisesti. Häkittäminen on tietysti aivan no-no, mutta se on onneksi laissakin kiellettyä. 

Lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat koulutusmenetelmät (positiivinen vahvistaminen vs muut), stressi (määrä, laatu, kesto), negatiiviset kokemukset (negatiivisten ja positiivisten kokemusten summa), sekä sosiaaliset suhteet (ihmisiin & muihin eläimiin).

Hyvinvointi on siis hyvin monesta osatekijästä koostuva kokonaisuus, eivätkä tietyille yksilöille optimoidut osatekijät maksimoi hyvinvointia kaikille saman lajin tai rodun yksilöille. Koiran eleiden, käytöksen ja kommunikoinnin opettelu ja siihen keskittyminen auttaa valitsemaan juuri omalle koiralle suotuisimmat olosuhteet ja osatekijät.

Ekan viikon tärpit: koiran hyvinvointi ja käyttäytyminen

Ensimmäinen viikko opintoja on nyt takana päin ja täytyy kyllä sanoa, että oikein tuntee olevansa oikeassa paikassa!

Vaikka koronan takia ainakin syyskuu mennään täysin etäluentojen voimalla, on ihanaa saada kunnon rakennetta viikkoon. Näin ensimmäisellä viikolla totesimme kotona myös sen, että koko päivän etäpalavereihin osallistuva puolisoni ja etäluennoille osallistuva minä emme molemmat mahdu kotitoimistoon. Niinpä toinen pöytäkone sai siirtyä toistaiseksi olohuoneen ruokapöydän päätyyn. Ergonomia on vielä hieman hakusessa, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa optimoidu. Niin tai näin, olen tällä viikolla ollut melkein yhtä iloinen kuin möyriessäni kodittomien koirien kanssa mudassa tai heinässä. Tunnetila on tällä viikolla siis ollut jotakuinkin tämä:

 

Ekana päivänä tutustuttiin tutkinnon perusteisiin ja muihin käytännön asioihin kuten verkko-opiskelualustaan. Näin kuuden kuukauden vapaaherrattarena oleskelun jälkeen (ruokataukoineen) kuuden tunnin luentopäiväkin tuntui fyysieseti tosi rankalta, joten onneksi olin jo etukäteen ymmärtänyt jäädä parin viikon lomalle rakkaista vapaaehtoishommistani. 

Toinen opiskelupäivä noudatteli edelleen pehmeän laskun kaavaa, sillä vuorossa oli itsenäisesti opiskeltava kurssikokonaisuus eläimen hyvinvoinnista ja koiran käyttäytymisestä. Ahmin jo kesällä erinäisiä koirahierontaa, koirien lihashuoltoa, akupainantaa ja rakennetta käsitteleviä kirjoja, ja etenkin lukemani Salme Mujusen rakenneopus toimi oivana pohjamateriaalina koiran rodunomaisen käytöksen osuudelle.

Torstaina ja perjantaina puolestaan otettiin oikea tehosyventyminen koiran käyttäytymiseen ihanan Sofia Haapasen (eläintenkouluttaja, at) kanssa. Erityisen paljon ajatuksia ja ideoita nousi omiin käsittelytilanteisiin liittyen, niin omien koirien kuin toisaalta rescueiden kanssa toimiseen sekä tarhalla että luovutuksissa. Toisaalta vahvistui myös fiilis siitä, että omasta jo olemassa olevasta tietotaidosta tosi eri tavoin käyttäytyvien ja reagoivien koirien kanssa toimimisesta on ja tulee olemaan ihan hurjasti hyötyä sekä opinnoissa että tulevaisuudessa koirahierojan ammatissa.

Ihan jo neljä ensimmäistä päivää on ylittäneet mun jo valmiiksi korkealla olleet odotukset opinnoista niin suvereenisti, etten meinaa uskoa tätä todeksi. Materiaalit ja luennot ovat olleet todella laadukkaita, olen varaillut laajasti lisälukemista kirjastosta, ja päässä surisee jo vaikka mitä ideoita erilaisiin postauksiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Vaikka viikonloppu menee varmaan pitkälti uuden rutiinin aloittamisen aiheuttamaa väsymystä pois nukkuessa, en malttaisi odottaa maanantaita! 

Ensi viikolla sukelletaan koiran anatomian maailmaan, jonka parissa vierähtääkin melkein koko syyskuu.

VIIKON TIMANTTI

Yhtenä tämän viikon parhaista resursseista jäi mieleen Kivuton koira-sivusto, josta löytyy helposti tietoa koiran kiputiloista, kivun tunnistamisesta, hoidosta ja seurannasta. Tämän ansiosta keksin ruveta myös keräämään linkkipankkia blogin sivupalkkiin. 👉

Opiskelijaksi

Niin se mieli muuttuu.

Kun valmistuin kuusi vuotta sitten tradenomiksi, päätin etten enää ikinä opiskele. Pari vuotta sitten aloin kuitenkin haaveilla alanvaihdosta eläinalalle ja etsiä tietoa eläinalan ammattitutkinnoista. Tänä vuonna tartuin vihdoin tuumasta toimeen, ja 15.6. sähköpostiini kilahti viesti: "Olemme hyvin iloisia voidessamme tarjota sinulle opiskelupaikan!". JES!

Päätös opiskelijaksi palaamisesta on vahvistunut koronakevään aikana. Edellinen määräaikainen sopimukseni päättyi helmikuun lopulla ja maaliskuussa iskeneen poikkeustilan jälkeen nykyisen oman alani eli markkinoinnin ja viestinnän työpaikat ovat olleet kiven alla. Olen päässyt ajan kanssa ja ilman häiriötekijöitä pohtimaan, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja miten siihen pisteeseen päästään. Tilanne opiskelujen aloittamiseksi ei siis voisi olla otollisempi.

Olen aina ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden kanssa touhuamisesta, mutta jostain syystä en ole aiemmin ajatellut, että voisin tehdä jotain siihen liittyvää työkseni. Viimeiset kolme vuotta vapaaehtoisena Rescueyhdistys Kulkureissa ovat kuitenkin hitaasti herätelleet siihen, että eläinala voisi ihan oikeasti olla se mun juttu. Lisäksi olen oppinut aivan hurjan paljon erilaisista koirista, niiden eleistä ja käyttäytymisestä, mistä varmasti on apua koirien ja niiden omistajien kanssa työskentelyssä.

Punnitsin pitkään koirahierojan ja eläintenkouluttajan opintojen välillä, sillä molemmat ovat ammatteina todella kiinnostavia ja tukevat myös toisiaan hyvin. Hain opiskelemaan kumpaakin osaamisalaa, mutta koirahieronta vei lopulta voiton. Ainakin tällä hetkellä suunnitelmissani on hankkia tulevaisuudessa myös eläintenkouluttajan pätevyys, kunhan pääsen ensin tutustumaan eläinalaan oman tekemisen näkökulmasta.

Koirahierojan opintoni alkavat 8. syyskuuta Taitotalossa. Etenkin tuleva syksy näyttäisi kuluvan intensiivisesti anatomian ja hierontaotteiden opiskelussa. Ensi vuoden puolella opintojen painotus puolestaan keikahtaa työssäoppimisen sekä projektikoirahieronnan suuntaan. Valinnaisten opintojen osalta pallottelen vielä aivan superkiinnostavan koirien ruokinnan ja eläinalan yritystoiminnan välillä. Molemmista varmasti olisi tulevaisuudessa paljon hyötyä, mutta valinnanvaikeus on todellinen!

Tervetuloa seuraamaan matkaani koirahierojaksi!